Tunnelmallinen Fransmanni

Sunnuntai-iltana suuntasimme mieheni kanssa Vaasan Fransmanniin syömään. Ihan kahdestaan. Saimme istua pari tuntia pöydän ääressä ilman, että tarvitsi huolehtia muista kuin itsestä. Luksusta. Ruokaa ehti kunnolla maistelemaan.

Viime vierailusta ravintolassa oli ehtinyt jo vierähtää useampi vuosi. Sisustusta oli uusittu ja tunnelma oli ravintolassa rauhallinen ja mukava. Emme olleet varanneet pöytää, joten oli hyvä, että olimme aikaisin liikkeellä. Kuuden aikaan pöydän sai hyvin, kahdeksan kieppeillä ravintola alkoi olla aika täynnä. Moni Vaasan ravintoloista on sunnuntaisin kiinni, joten valinnanvaraa sunnuntai-illallisen paikalle ei kovin pajoa ole.

Alkudrinkiksi tilasimme, tarjoilijan suosituksesta, tyrnimarjadrinkit alkoholilla ja ilman.  Alkupalaksi saimme myös vaaleaa leipää, mukana oli tomaatti-yrtti -tahnaa. Hyviä pääruokavaihtoehtoja löytyi listalta useita. Oma valintani oli, pitkän harkinnan jälkeen, paistettua nieriää rapukastikkeella. Jälkiruokaan päästyämme alkoi vatsa olla täysi, joten tilasin vain jäätelöpallon kastikkeella, vaikka listalta olisi löytynyt monta muutakin herkulliselta kuulostavaa vaihtoehtoa. Ruokajuoman virkaa toimitti Wolfberger Riesling valkoviini.

Alkoholillinen versio alkudrinkistä oli hyvä. Maut olivat tasapainossa. Drinkissä sisälsi tyrnimehua, karpalolikööriä, votkaa ja sokerivettä. Alkoholiton drinkki taisi olla pelkkää tyrnimehua ja vettä, ja maku oli aika tyrmäävä. Saimme pyydettäessä vähän Spriteä lisättäväksi juomaan, ja se paransi makua kovasti. Oli todella sääli, että alkoholittomaan juoma ei ollut satsattu samalla tavalla kuin alkoholipitoiseen.

Pääruoassa nieriä oli oikein maukasta, ja kastike samoin. Lisäkkeenä tarjottiin palsternakkapyrétä ja kantarelli- ja linssiragua. Palsternakkapyré oli oma suosikkini. Siinä oli voimakas, hyvä maku. Palsternakkapyrétä voisi kokeilla kotikeittiössäkin, vaikka maku taitaa vielä olla liian vahva meidän muksuille. Paistettua nieriää meillä syödään aina silloin tällöin.
Ragu sanan olin kuullut joskus MasterChef-ohjelmassa, mutta enää en muistanut, mitä se mahtoi olla. Niinpä tarkistelin asiaa netistä ruokaa odotellessa. Sen lisäksi, että Ragú on näköjään ravintola Helsingissä, se näytti olevan lähinnä jauhelihakastike. Fransmannin kantarelli- ja linssiragu sisälsi lisäksi ainakin  punajuurta, ja oli aivan hyvää, mutta maku jäi selvästi palsternakkapyrén varjoon. Suomeksi lisäkkeen nimi voisi olla vaikka höystö.

Wolfberger Riesling valkoviinissä oli oikea rieslingin tuoksu, mutta maku oli pieni pettymys. Tai pikemminkin maun puute.

Mieheni tilasi pääruoaksi ylikypsää porsaanpotkaa ja oli valintaansa varsin tyytyväinen.

Jälkiruoaksi tilaamani valkosuklaajäätelö täytti odotukset, vaikka ei ollutkaan ravintolan omaa tuotantoa. Kastikkeena suklaakastike. Mies tilasi suklaajäätelöä, joka oli jopa minun makuuni liian tummaa. (Ja minä pidän tummasta suklaasta)

Saimme ystävällistä palvelua ja ravintolan tunnelma ja sisustus (erityisesti pöytäliinan kuviointi ;) ) miellyttivät. Kaikenkaikkiaan päivällinen oli oikein onnistunut. Listalta jäi tilaamatta monta hyvää vaihtoehtoa, joten Fransmanniin suunnataan uudestaankin.

Fransmannin kotisivuilla kerrotaan, että Fransmanni-ravintolat vaihtavat vähitellen nimeä ja konseptia, joten saa nähdä, mitä muutos tekee ruokalistalle, ja ehdinkö vielä vanhaan Fransmanniin ennen muutosta.